Ne vanhat ystävät (joiden kanssa välit muuttuneet enemmän tai vähemmän), mökkireissut, yöajelut, uudet ystävät, vanhat ystävät joihin tutustuin paremmin.. Eniten ehkä kaipaan tuota kesää juuri ystävien takia. Seuraavana vuonna jo odotin Eetua ja huomasi kyllä, että ihmiset vähenivät ympäriltä. Silloin huomasi, ketkä ovat niitä oikeita ystäviä <3
Onneksi tästä kesästä muistuttaa koneelta löytyvät kuvat ja muutama kappale: Mustafa Sandal - Isyankar , Tarkan - Dudu , Seminaarimäen mieslaulajat - Taina ja Bunkhouse - Hyvännäköinen (klik klik niin pääsette kuuntelemaan). On niitä kappaleita muutama muukin, nää vaan muistuttaa parhaiten.
Muutaman ystävän lapsenkin muistan varmaan aina sellaisina, jollaisia olivat v. 2006.
Eniten kyllä ehkä kaipaan viime vuotta, tarkemmin sanottuna 12/2010 - 09/2011 välistä aikaa. Mun ja Jukan suhteen alkuaikaa siis. Ja siitäkin ajasta eniten Tottijärveä.
Muistan kuinka mua jännitti mennä ekan kerran Jukan kotiin. Olin Tampereella moikkaamassa siskontyttöä, hänen silloista miestään ja n. puolivuotiasta poikaansa. Oltiin Jukan kanssa tavattu laivalla 10/2010 ja sen jälkeen viestitelty aika paljon ja juteltu facebookissa. Kaikki oli edennyt kaveripohjalla, mutta omalta osaltani mukana oli jo hieman ihastusta. Jukka tuli Suvin luokse mua tapaamaan. Istuskeltiin siinä jonkin aikaa, kunnes totesin, etten jaksaisi mennä bussilla kotiin ja vitsillä sanoin Jukalle, että "tuun teille yöksi". Jukka totesi tähän, että selvä.
Jossain vaiheessa Jukan äiti tulikin meidät hakemaan. Matkalla napattiin kyytiin myös Jukan veljet Eetu ja Veikka, sekä heidän kaverinsa Aatu.
Veikka totesi heti autoon astuessaan, että "Mä tiesin että sulla on joku muija mukana!" ja Eetu taas kysyi Jukalta, että "No saitko sä tuschoonia? Sanoit eilen, että lähet metsästämään sitä.". Jukka oli hieman vaikeana ja mua vaan nauratti.
Kun päästiin perille, pihalla oli jonkun verran porukkaa. Mikkis (joka oli ollut samalla laivareissulla missä tavattiin) huudahti ensin, että "onko se **** (En muista minkä nimen sanoi tähän väliin)? Ei kun se on se laivatyttö!". Sen illan aikana tutustuin moniin tosi ihaniin ihmisiin, mm. Pertsaan, Mikkikseen, Jussiin, Ninaan, yms. Mun ilta meni naureskellessa, kun mulle kerrottiin mitä hölmöjä Jukka on tehnyt ja sanonut. Vaikka olin hiljainen, se ei näyttänyt häiritsevän ketään. ja mä nautin suunnattomasti, kun sain olla oma itseni, ei tarvinnut väkisin yrittää jutella, sain kuunnella muiden juttuja.
Ilta menikin sitten kuunnellessa kun muut lauloi karaokea laitevarastossa ja Pertsa (joka oli hyvin humalassa) selitti, että Mikkis on hänen veljensä ja rakastaa Mikkistä yli kaiken.
Tän jälkeen mä olin melkein joka viikonloppuinen vieras Tottijärvellä, joskus menin lasten kanssa, ja jos olivat isällään, menin yksin. Joka kerta oli olo, että tänne mä kuulun, näiden ihmisten kanssa. Me muutettiin Jukan kanssa maaliskuussa yhteen, tänne Turkuun. Pitkään käytiin säännöllisesti Tottijärvellä viettämättä viikonloppuja, mutta ikävä kyllä jossain vaiheessa eräs nimeltä mainitsematon ihminen näyttä oman luontonsa ja pikku hiljaa ihmiset lakkasivat käymästä siellä. Edelleen kaipaan niitä hetkiä, kun oltiin kaikki paikalla. Silloin ei ollut tylsää hetkeä ja joka kerta oli vatsalihakset hellänä kun kotiin palasi.
Välillä mä mietin muuttoa Tampereen suuntaan. Mutta reilun vuoden aikana asiat ja ihmiset on muuttunut, olisiko se sitten sama? Jukka sanoo, ettei väliä asutaanko Turussa vai Tampereen suunnalla, mutta huomaan kuitenkin kuinka kaipaa ystäviään, varsinkin Pertsaa. Mä taas olen kahdenvaiheilla muuton suhteen, mieli tekisi vaihtaa maisemaa, nähdä enemmän niitä ihmisiä jotka tuntuu perheeltä, mutta toisaalta mulla on täällä kaikki: ystävät, sukulaiset, perhe.. Koko ikäni oon täällä asunut. Osaisinko mä lähteä? Kuinka helposti saisin uusia ystäviä kun kerran oon ujo? Pysyiskö vanhat ystävät mun elämässä? Kun kuitenkin kävisin täällä päin usein, mutta menisikö reissut siihen, että saisin juosta lasten kanssa joka paikassa?
Ehkä aika näyttää mitä tehdään, jäädäänkö tänne vai lähdetäänkö Pirkanmaalle.
Tähän loppuun viekö video, joka on kuvattu 02/2011. Ei ole sensuroitu, kamera oli unohtunut autoon ja veti huuruun koko ajan. *hymy*. Yksi parhaista muistoista ja huippu miehet pääosassa. <3
Pahoittelen taas videon laatua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti