Tän päivän olo..

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten....

Ehkä mä kuitenkin tästä herään ennemmin tai myöhemmin. Jos nyt iltaan asti jaksaisi sinnitellä niin saisi sitten yöllä nukkua kunnolla.

Sitten jotain hämärää aivojen tuotantoa, pohdiskelua meinaan.
Mikä ihme on, kun taas hyökätään perheiden ja kotiäitien kimppuun? Kotiäidit töihin? Joo, kyllä mä mielelläni tekisin töitä, mun sosiaalinen elämäkin olisi hieman erilainen. Mutta sitten taas haluan olla kotona, haluan nähdä kun lapset kasvaa ja kehittyy. Lapsuus on kuitenkin niin lyhyt aika. Otetaan hypoteesi, että lähtisin nyt töihin. Tarhapaikkoja on muutenkin vähän ja hoitajat ylityöllistettyjä. Eräs tuttavanikaan ei saanut tarhapaikkaa lapselleen ennen kuin opiskelupaikka oli varmistunut. Paikan varmistumisen ja opiskelun aloittamisen välissä oli muutama hassu viikko. Mitä jos päiväkotiin ei olisikaan mahtunut siinä vaiheessa? Neuvolassa sanottiin, että nykyään päiväkodit suosittelee, että haetaan paikkaa aikaisemmin ja mieluummin perutaan kuin, että haetaan liian myöhään. Miten tää käytännössä onnistuu, jos paikkaa ei saa ennen kuin on työ- tai opiskelupaikka? Miten silloin voi hakea paikkaa tarpeeksi ajoissa vai sanotko työhaastattelussakin, ettet voi aloittaa n. puoleen vuoteen? Voi tietenkin olla, että eri paikoilla on eri käytäntö, en tiedä, ei ole ajankohtainen aihe meidän perheessä tällä hetkellä.
Tiedän, että Suomessa lapset saavat hyvää hoitoa päiväkodeissa. Mutta jos otetaan (taas) oletus, että laitan lapset tarhaan ja lähden töihin ja työpäiväni on sen seitsemästä puoli neljään. Ehtisin näkemään lapsiani arkisin keskimäärin 5½ tuntia vuorokaudessa + viikonloput, joista Erin ja Jerry ovat isällään n. 3 viikonloppua per kuukausi. Eli jäljelle jää 1 viikonloppu kun minulla olisi kaikki lapset kotona. Lapseni viettäisivät siis kuukaudessa enemmän aikaa hoitajiensa kuin minun kanssani. (Ja ei, en  nyt sano etten koskaan mene töihin. En vain vielä mene).
Sitä paitsi juuri eilen eräs hoitoalan ammattilainen sanoi, että vaikka Suomessa lapset saavat laadukasta hoitoa, lapselle paras hoitaja on kuitenkin oma äiti. Miksi emme siis saisi suoda lapselle sitä, että saavat olla äitinsä tai isänsä kanssa kotona? Annan mieluummin päiväkotipaikat niille, jotka niitä kipeämmin tarvitsevat.

Luin iltalehden sivuilta Iltalehden uutispäällikkö Edith Anderssonin kirjoituksen. Muuten ymmärrän hänen kantansa, mutta entä me, joilla ei ole koulutusta? Joille ensimmäinen lapsi oli yllätys ja abortti ei ollut ratkaisu omasta mielestä?
Ja tämä pisti ärsyttämään: "On häkellyttävän kaunis idea, että yhteiskunta maksaa korvausta lapsen vanhemmille siitä, että nämä leipovat, juovat kaakaota ja ottavat päiväunia yhdessä. Noin 400 miljoonan euron lisälasku valtiolle tästä huvista joka vuosi tuntuu kohtuuttomalta summalta.". Kuka hänen lapsensa on kasvattanut? Kuka on siivonnut kodin? Tässä kämpässä ei ainakaan ole saanut pitkään aikaan nukkua päiväunia, ei vaikka äiti olisi kuinka väsynyt. Kahvin juon kotiaskareiden ja lastenhoidon lomassa, yleensä haaleana (onneksi sanotaan, että kylmä kahvi kaunistaa). Leipovat? Juu itsekin leivon, mutta hyvin harvoin lasten ollessa hereillä. Ja leipominen on mulle keino rentoutua ja tykkään siitä, mutta hoidan sen "omalla ajallani" eli kun lapseni ovat katsomassa nukku-Mattia. Eikä täällä muutenkaan paljoa levätä, tervetuloa kokeilemaan.
Sanon tämän nyt herra isoherra Kataiselle, rouva Anderssonille, Schubakille ja kaikille muillekin; Suomen kannattaisi miettiä oikeasti, että mihin sitä rahaa kuluu. Annamme sitä muille maille ja unohdamme omamme. Suomessa on työttömiä jonoksi asti, sekä työnvieroksujia että sellaisia, jotka mielellään tekisivät töitä, mutta eivät niitä saa (kiitos yhtiöiden suurien vaatimusten!!). Jos kotiäidit lisätään työkkärin jonoon hakemaan töitä, auttaako se työttömyyteen? Ei. Yritykset siirtävät toimintansa ulkomaille, potkivat työntekijät ulos, yms. Huolehtikaa ensin nuoret työttömät töihin..! Kuka vain teistä voi tulla meille asumaan minun tilalleni kuukaudeksi tai pariksi, tahdon nähdä kuinka rentoudutte ja lorvitte täällä ja miten vielä saatte rahat riittämään tuloja isompiin menoihin. Itse voin vaihtaa paikkaa kenen tahansa kansanedustajan kanssa ja mennä eduskuntaan (veronmaksajien rahoilla ostetun!!) torkkupeiton alle lepäämään.
Tulee näistä jutuista ihan mieleen se, kun tuossa pari vuotta sitten joku sanoi, että jotkut äidit tekevät lapsensa vaan rahan takia. Tällöin keskustelimme ystäväni kanssa, että ei lapsenteolla rikastu, menot suurenevat ja kaikki lapsesta saatavat tuet menevät lapseen (ruokaan, vaatteisiin, välttämättömiin tarvikkeisiin).

Nämä henkilöt, jotka mainitsin ja jotka ajattelevat samalla tavalla kuin esim. herra Katainen, mielestäni ruokkivat tätä. Kauanko suomalaiset uskaltavat lisääntyä kun aika ajoin perheet joutuvat silmätikuiksi..?

Ja ei, en todellakaan arvostele äitejä, jotka käyvät töissä. Arvostan heitä. Ja tiedän, ettei joillain ole muita vaihtoehtoja. Tämä vain on minun päätökseni ja näin minä haluan tehdä. Toin vain oman mielipiteeni esille.