Ärsyttävä herra Nimetön

Pyydän anteeksi sekavaa tekstiä, en voi paljastaa kaikkea tapahtunutta,
ettei kyseinen henkilö paljastu ja vaikea kirjoittaa ilman nimeä.
Ja tästä tekstistä varmaan huomaa ärsytyksen...

Tuli taas huomattua, miltä tuntuu kun eräs Jukan läheinen ei hyväksy meidän suhdetta. Ollaan Jukan kanssa oltu kohta kaksi vuotta yhdessä, ja tämä kyseinen henkilö on alusta asti ollut sitä mieltä, että meidän suhde on jotenkin pahasta.
Kun suhteemme oli vasta alussa, tämä nimeltä mainitsematon henkilö oli kysynyt Jukalta, että ei kai Jukka tosissaan ole mun kanssani. Jukka oli todennut, että kyllä on, miten niin ja ja tämä (kutsutaan häntä vaikka Nimettömäksi, hankala kirjoittaa ilman nimeä) oli sanonut, että "mutta sillähän on lapsia..". Tekeekö se musta kamalan ihmisen, jos mulla on lapsia ennestään?!
Muutenkin pitkin meidän suhdetta Nimetön on aina välillä Jukalle sanonut, että Jukan pitäisi soittaa ex-tyttöystävälleen joka on kuulemma muuttunut (suhteen aikana petti Jukkaa jatkuvasti). Jukka itsekin ihmettelee, että miksi hänen pitäisi soittaa ihmiselle, josta ei halua kuulla yhtään mitään. Kai Nimetön on sitä mieltä, että tämä entinen on parempi vaihtoehto tyttöystäväksi kuin minä.

Nimettömällä on myös "sääntöjä". Esimerkiksi sellainen, että minun lapseni eivät saa kutsua häntä sedäksi. Meillä kutsutaan kaikkia ystäviäni yms sediksi ja tädeiksi, on Lana-tätiä, Emmi-tätiä, Jontte-setää, yms. Jos "kasvain" saa synnyttyään kutsua häntä sedäksi, aion kyllä todeta, että meillä on saman säännöt kaikille lapsille, joko kaikki sanovat tai kukaan ei sano. Eilen tuli myös uusi "sääntö" joka ilmeisesti koskee vain minua mutta ei siitä sen enempää.

Olen yrittänyt olla ystävällinen Nimettömälle, mutta hän tekee sen välillä todella vaikeaksi. Pienillä teoilla onnistuu pahoittamaan mieleni aika ajoin. Jukka sanoo, että mun pitäisi olla välittämättä ja että Nimetön on aina ollut tuollainen, että asiat pitäisi mennä juuri hänen mielensä mukaan ja hänen tavallaan. Mulla on hyvä kärsivällisyys, mutta en mäkään kaikkea kestä. Alkaa nyt olemaan suhteellisen lähellä pinnan katkeaminen ja kun näin tapahtuu, menen ja ärjäisen hänelle kaiken päin naamaa. Ei munkaan tarvitse kestää kaikkea. Antaisi aikuisten ihmisten elää omaa elämäänsä ja tehdä omat päätöksensä. Eipä tee hetkeen mieli käydä heillä kylässä. Jukka voi toki mennä, mä voin sitten odottaa jossain kahvilassa tai jonkun muun kaverin luona.

Voin jo sieluni silmin nähdä, että joskus jos ja kun mennään naimisiin ja vihkijä kysyy, että onko jollain jotain liittoa vastaan, niin Nimetön pamauttaa ilmoille jotain tai ainakin jupisee yksinään. Ei varmaan hyväksy meidän suhdetta silloinkaan, kun ollaan jo vanhoja ja ryppyisiä.

Mutta tälläinen avautuminen tällä kertaa. Alkoi taas vaan kiehua kyseisen ihmisen käytös..