Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...

Kuvista voi ehkä arvata mitä mä tein koko viime viikon... Pesin pyykkiä! Pyykkikoriin oli ehtinyt kertyä aika paljon ja lisäksi ollaan saatu paljon lastenvaatteita kavereilta, että meillä pestiin joka päivä vähintään kaksi koneellista. Onneksi pyykinpesu on mun lempi kotityöni. Lauantaina sitten viikkasin useamman tunnin viime- ja edellisviikon pyykkejä kun en ollut saanut sitä aikaiseksi. Pari tuntia siinä meni rattoisasti elokuvaa samalla katsellen.

Ajattelin, että tällä viikolla ei tule kuin ehkä koneellinen tai kaksi pyykkiä, mutta voi miten väärässä olinkaan. Aamusta asti on kone pyörinyt, meillä kun Erin ja Jerry alkoivat eilen oksentamaan n. tunti isältään tulon jälkeen. Sen jälkeen ei olekaan pysynyt sisällä mikään, ei edes pieni vesitilkka. Molemmat olivat illalla kylvyn jälkeen ihan poikki ja itse vaativat päästä nukkumaan. Yö meni valvoessa, ei nukkumisesta mitään olisi tullut kun sai alle tunnin välein käydä hoivaamassa pieniä potilaita. Neljän aikaan alkoi jo väsyttämään mutta mitä sitä ei äitinä tekisi ♥ sitkeästi valvoin eikä harmita kun kyse on noista pienistä rakkaista ja heidän hyvinvoinnistaan. Kuuden aikaan tuli uni hetkeksi mutta jo puoli seitsemältä Jukka herätti.

Ollaan yritetty lepäillä ja juoda niin paljon kuin mahdollista. Toistaiseksi on juotavat pysyneet sisällä *koputtaa puuta*, mutta ämpärin on pakko olla koko ajan varmuuden vuoksi lähettyvillä. Mattopyykiltäkään ei eilen vältytty, Jerry kun ei aina muista tähdätä pönttöön tai ämpäriin. Nyt toivotaan sormet ristissä, että ainakin Eetu ja Sofia säästyisivät tältä.
Hetken ovat jaksaneet leikkiä rauhallisesti kotia ja nyt annoin pojille luvan pelata Super Mariota.
Harmittaa vain kun toisilla on huono olla ja joutuvat kärsimään. Pakko vain yrittää parhaani mukaan helpottaa heidän oloaan.

Kuusen pienet kynttiläiset

Siinä se viikonloppu taas meni. Arvasin oikein, Jukka pelaili aika paljon veljensä kanssa ja mä yritin siinä samalla sitten vähän siivota ja pestä pyykkiä. Nukuin myös mahdollisuuksien mukaan, tuota univelkaa kun on kertynyt ihan kehuttavasti taas.
Käytiin me Eetun kanssa myös pulkkailemassa. Eetu olisi koko ajan halunnut mennä kovaa, mutta enhän mä jaksa juosta. Tyydyttiin siis kävelemään jonkin aikaa.
Leikattiin myös Eetun hiukset lyhyiksi. Ehkä liiankin, mutta kasvaa ne siitä. Eilen kun haettiin Erin ja Jerry kotiin, ja Eetu otti pipon pois, Jerry katsoi Eetua ja kysyi "mitä sinun hiuksille on tapahtunut?!". Yritettiin selittää, että Eetulta leikattiin hiukset ja, että Jerryltä leikataan myös tässä joku päivä. Jerry alkoi nauramaan ja sanoi Eetulle, että "sinä näytät ihan vauvalta!". Ja pakko myöntää, että ehkä Eetu näyttää nyt hieman nuoremmalta. Ainakin omaan silmään.

Käytiin lauantaina ostamassa valkoinen joulukuusi. Bauhaus'ista kun löydettiin sopivan hintainen. Tietenkin olisin kaivannut ehkä hieman pidempää (on vain 180cm korkea) ja tuuheampaa, mutta tuo saa kelvata tämän vuoden. Täytyy vaan sanoa Jukalle, ettei hirveesti seisoskele vieressä 191 senttisen ruhonsa kanssa, kun näyttää meidän kuusi heti ihan kääpiöltä.
Lapset oli innoissaan, kun pääsi koristelemaan. Tosin mä sain välillä huomautella, että laittaa koristeita muuallekin kuin alimmille oksille.

Mun ilta meni joulukorttipajalla. Väsäsin suurin piirtein 50 korttia. Toisiin käytin enemmän aikaa kuin toisiin, osa kun lähti iso-Eetun mukana Tampereelle.

Mutta nyt aamukahvia, hetken päästä kävellään lasten kanssa neuvolaan hakemaan verensokerin-mittauslaite (hyi yök yök).

Illalla taas lasten harjoituksiin ja niiden jälkeen Lanan kanssa lenkille. Ja jos vaan Jukan kanssa jaksetaan, niin yritetään taistella piparitalon osat uuniin ja jos saisimme sen vielä kasattuakin. Viime vuonna kun meni hermot kasaamisen kanssa ja luovutin. Tänä vuonna uusi yritys.

Silmät ristissä ja aivot narikassa..

Kello 7:39 ja äiti on ollut hereillä 50min. Muutaman tunnin unilla pitäisi sinnitellä tää päivä. Onneksi tätä on harjoiteltu tässä jo viisi vuotta. *hymy* Ja kun tarpeeksi kahvia saa, mikä vaan on mahdollista, ehkä jopa herääminen tästä horroksesta.
Jukka olisi kyllä noussut lasten kanssa, mutta vasta kun mä jo olin ylhäällä ja pukemassa. Joten tilanne on se, että Jukka kuorsaa tuolla ylhäällä ja me katsellaan lasten kanssa My Little Pony'a, kaikkien lasten lempiohjelmaa.

Aina sanotaan, että lasten suusta kuulee totuuden. Noh, odoteltiin lasten kanssa, että lastenohjelmat alkaa ja ostos-tv'ssä mainostettiin jotain selluliitin poistajaa ja Jerry totes: "äiti, ostetaan sulle tollanen kone". Kiitos rakas poikani. <3 Ehkä mä alan harkitsemaan sitä, että alan harrastamaan lisää liikuntaa.

Löysinpä eilen Jukalle isänpäivä lahjan kun käytiin Lanan kanssa kaupassa. En tosin näytä sitä teille vielä, huomenna vasta, ettei vain käy niin että Jukka saa tietää. Ja toinen osa pitää käydä vielä ostamassa.
Ensin tuskailin lahjan kanssa, olisin halunnut että lapset saavat tehdä jotain, mutta pää löi tyhjää, enkä keksinyt mitään ideoita. Sitten satuimme käymään Skanssissa jossain uudessa liikkeessä nimeltään Tiger Store. Sieltä löytyy kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista. Ja hinnat useimmissa tavaroissa muutaman euron luokkaa. Jotkut ihan hauskoja, esim "Ex-lover" voodoo nukke.
Ehkä sieltä löytyy kivoja joululahjojakin kun lähden hankkimaan niitä.

Haave <3

Minä <3 sänky

Huomenta Suomi..

Kello on 7:57 ja täällä ollaan melkein tunti oltu vähemmän pirteänä hereillä. Eilen jäi siivoaminen kesken kun lähdettiin Annun luokse leikkimään ja tää jääräpää oli päättänyt, ettei tee kolmea päivää kauempaa suursiivousta. Loppujen lopuksi se meni niin, että puoli yhden aikaan yöllä lopettelin urakkaani (ja kroppa kiittää). Energiaa olisi kyllä vielä riittänyt, mutta tekeminen loppui kesken (tietenkin kylpyhuone olisi vielä pestävä, mutta se onnistuu illalla kun meillä on suihku-/kylpypäivä). Täksi päiväksi jäi vain pari pientä hommaa, ikkunoiden pesu sisäpuolelta ja peilin putsaus, niitä kun ei voinut illalla tehdä kun peilit pitää meteliä liikkuessaan kiinnikkeissään ja ikkunoiden puhtautta ei näe illalla.

Yöllinen siivous on ihan kivaa, saa rauhassa tehdä, varsinkin kun sain Jukankin pois jaloista kymmenen maissa. Ainoa miinuspuoli on se, että on suht. hiljaista. Ei viitsi mp3-soitintakaan kuunnella samalla, koska vaikka lapset nukkuvat kolinasta ja pienestä metelistä huolimatta, niin äitin täysillä hoilaaminen keskellä yötä tuskin pitää rakkaita höyhensaarilla. Ainoa, joka mun touhuilua seuraili ja välillä hieman häiritsi, oli Safi. Pieni karvapallo ei malttanut mennä nukkumaan ilman mua, hän meinaan iltaisin tulee hetkeksi mun rinnan päälle pötköttämään ja siirtyy siitä mun viereen. Ihana kissa <3

Oon kyllä ylpeä, että sain näin nopeasti suursiivouksen tehtyä, yleensä siihen menee viikko. Pohdiskelin siivotessani, että meillä on Jukan kanssa siivouksen suhteen eri tyyli; Jukka nostaa tavarat lattialta paikoilleen ja putsaa lattiat. Mä taas siivoan harvemmin, mutta kun siivoan, haluan tehdä sen perusteellisesti (pyyhin pölyt, pesen lattiat, joskus jopa katson turhat roinat läpi). Tulin siihen tulokseen, että alitajuisesti teen näin, koska sitten on kivempi (ja helpompi) pitää kämppä siistinä, tosin jos joku muu jättää tavaroita vääriin paikkoihin, niin totean, etten jaksa siivota muiden jälkiä (paitsi lasten) ja se siitä kämpän siisteydestä.

Mutta eiköhän nyt ole höpötelty ihan tarpeeksi siivoamisesta..

Siivouskaverini <3

I'm not just a mom, I'm also a cleaning lady and a much more

Yllätys yllätys, en mä eilen saanut siivottua kämppää loppuun. Lasten harjoituksissa meni oma aikansa ja kun päästiin kotiin, sai tehdä lapsille iltapalan ja kylvettää. Mutta tänään jatkuu taas, kunhan ensin juon pari kuppia kahvia ja heräilen tästä.
Oon jo kauan sitten luovuttanut sen suhteen, että saisin tässä talossa tehtyä suursiivouksen päivässä. Ei onnistu, ainakaan jos lapset ovat kotona. Ja kun lapset ovat hoidossa, sitä mieluummin hoitaa omaa mieltä ja rentoutuu.
Mutta tässä teille meidän perheen suurin yllätys: Lastenhuone on edelleen siisti! Te, jotka ette ole käyneet meillä ja varsinkin lastenhuoneessa, voin valaista asiaa; yleensä meillä lapset leikkinyt omassa huoneessaan niin, että illalla kaikki lelut on levitetty lattialle (ja osa jopa alakertaan), joten huone on näyttänyt siltä, kuin siellä olisi räjähtänyt pommi. Yleensä se näytti tältä:

KUVA TÄÄLTÄ!

Iltaisin yleensä vain tein kulkuväylän lelujen keskelle ja kerran viikossa tai kahdessa siivosin huoneen vain nähdäkseni sen samana tai seuraavana iltana samassa kunnossa.
Mutta nyt, vihdoin ja viimein (!!) oon saanut puhuttua lapsille järkeä etteivät levitä kaikkia leluja lattialle ja siivoavat iltaisin ennen nukkumaan menoa. Ehkä 'kasvaimen' tulo vaikuttaa?
Vielä täytyy saada puhuttua heille järkeä, etteivät raahaa leluja alas mutta eiköhän sekin onnistu. Oon kyllä niin ylpeä heistä <3

Mutta nyt tämä äiti käy keittämässä kahvia, antaa lapsille aamupalaa ja yrittää jatkaa siivoamista. Katsotaan jos illalla palailen tänne.