7 deadly sins..

Ajattelin pohtia seitsemää kuolemansyntiä omalta kohdaltani, mihin syyllistyn eniten, mihin vähiten, miten ne ilmenevät minulla.
Käsittelen synnit siinä järjestyksessä kuin ne ovat Danten jumalaisessa näytelmässä:

Ylpeys (turhamaisuus)
Tähän omasta mielestäni syyllistyn vähiten, johtuen huonosta itsetunnostani. Tiedän etten ole parempi kuin muut. Tietenkin on hetkiä, jolloin vertaan itseäni esim. johonkin kaveriin ja tunnen itseni nätimmäksi, paremmaksi tai fiksummaksi. En siis sulje tätä syntiä pois listalta.

Kateus
Tähän syntiin syyllistyn useammin, varsinkin jos itselläni on haaveissa joku asia tai menee huonommin kuin muilla. Olen esimerkiksi muutamalle ystävälleni kateellinen heidän hiuksistaan. Tai nyt kun yritämme vauvaa Jukan kanssa, olen kateellinen kaikille jotka ovat tulleet raskaaksi ennen minua. Onnistun kyllä usein peittämään kateuden ja näyttämään, että olen onnellinen muiden puolesta vaikka se ei aivan vilpitöntä olekaan.

Viha
Vihaan ihmisiä, jotka tekevät pahaa lapsilleen. Vihaan ihmisiä, jotka valehtelevat... Eiköhän tuo vastaa kysymykseen..

Laiskuus
Kyllä, tähän tulee sorruttua liiankin usein. Jos pitää valita siivoamisen tai sohvan väliltä, sohva voittaa usein. Yksin tulee harvoin lähdettyä mihinkään, laiskuus voittaa.

Ahneus
Tähän syntiin en syyllisty niin usein, annan mieluummin kuin pidän itse. Mutta on myös tilanteita, jolloin pidän jonkun asian mieluummin itselläni kuin jaan sen. Esimerkkinä voidaan sanoa, että jos olen ostanut tai saanut jonkun todella kivan näköisen paidan, pidän sen mieluummin päälläni kuin lainaan kaverille.


Ylensyönti
Tämä synti käy luonani useamman kerran viikossa. Välillä elokuvaa katsellessa tulee popsittua liikaa herkkuja, ähkyyn asti. Joskus onnistutaan tekemään niin hyvää ruokaa, että tulee syötyä itsensä ähkyn partaalle.
Olen tunne-syöppö ja ollessani surullinen, tulee ahmittua ihan liikaa, varsinkin niitä herkkuja. Morkkishan siitä aina tulee.

Himo
Himo on mulle enemmän kuin vain lihalliset himot. Itse himoitsen rakkautta, seksiä, ruokaa, erilaisia tunteita, yms.. Tämä on synti, joka hallitsee ehkä eniten mun elämää. Sorrun tähän syntiin joka päivä, useamman kerrankin. Tuntuu, että vaikka saisin kuinka paljon esimerkiksi rakkautta, aina himoitsee lisää.

KUVA TÄÄLTÄ!

Tyttö joka katsoo merelle

Ajattelin kertoa asiasta, joka on minulla hyvin lähellä sydäntä. Nimittäin meri.
Isälläni on vene, Bianca, joka on 7,20 m pitkä ja 2,40m leveä. Ei siis mikään järin suuri, hyvin on kuitenkin mahtunut kuusikin henkeä kyytiin. Biancassa on edessä hytti johon mahtuu lapsi ja kaksi aikuista. Tai vaihtoehtoisesti aikuinen ja kolme lasta (juuri ja juuri). Keskellä on kapteenin ja "ensimmäisen perämiehen" penkit ja moottori. Takana on "loosi", josta saa tehtyä pedin parille aikuiselle, maksimissaan kolmelle.

Olin ensimmäisen kerran merellä kun olin 3 viikkoa vanha. Tästä lähtien olen joka kesä lähtenyt veneilemään isäni kanssa (ennen vanhempieni eroa tietenkin olimme koko perhe).
Monena vuonna siskontyttöni Suvi (meillä on vain 2 vuotta ikäeroa ja olimme joskus parhaat ystävät) ja serkkuni Teemu olivat mukana, nyt viime vuosina ovat lapseni olleet mukana. Miikka ei ole ollut paljon matkassa koska on ollut töissä.
Yleensä seilaamme Turun saaristossa, varsinkin Vepsässä olemme käyneet joka vuosi. Ikävä kyllä alkaa siellä yöpyminen (satamamaksu) olemaan aika kallista.
Vepsän hiekkaranta on lapsille sopiva, syvenee hyvin loivasti. Rannalta löytyy myös mm. liukumäki. Pienen matkan päässä rannasta on pieni kioski. Aika kallis sekin, yleensä ostamme vain jätskit sieltä. Kioskin lähellä on lentopallo-kenttä ja keinuja. Myös grillipaikka löytyy ja pari saunaa jotka voi varata.

Isäni ja pojat, 2010

Toinen paikka johon yleensä suunnataan, on Uusi Kaupunki. Siellä meillä on tapana yhtenä päivänä hakea kotipizzasta pizzat. Hauska perinne vaikkei kovin terveellinen ;)
Joskus satutaan paikalle samaan aikaan kun on jotain tapahtumaan, esim. yötori tai crusell -viikko. Silloin menemme katsomaan esityksiä.
Joskus (ei joka vuosi) käymme Bonk -museossa. Siellä on esille kaikenlaisia ihme vempaimia ja opas kertoo tarinaa jokaisesta. Kierroksen lopussa kuitenkin paljastuu, että mikään niistä ei ole oikea keksintö, vaan tarina on keksitty ja vempaimet rakennettu juuri sitä "museota" varten. Samassa pihassa on myös "Baby Bonk", jossa lapset saavat itse rakentaa erilaisista osista omia vempaimiaan, jotka laitetaan seinälle esille. Kerran sieltä löytyi jonkun pienen tytön tekemä "pikkuveljen sähköistin laite".

Pikkuveljeni Miikka ja serkkuni Teemu, 2006

Pikkuveljen sähköistin laite

Ukissa tutustuin vuonna 2006 myös ihanaan ihmiseen, erääseen Artoon. Olimme katsomassa Anna Erikssonin esiintymistä ja tämän jälkeen olimme Suvin kanssa menossa veneeseen kun kuulimme huudon "Hei, mitä te teette mun veneessä?!". Käännähdimme ympäri ja näimme muutaman vuoden meitä vanhemman jätkän. Menimme juttelemaan ja koko ilta ja yö kuluikin Arton seurassa. Suvi ja Arto höpisivät musiikista, me Arton kanssa flirttailimme toisillemme. Vaihdoimme numeroita ja loppureissun menikin viestejä vaihdellen. Ei meidän välillemme mitään enempää kehittynyt, mutta meistä tuli hyvät ystävät. Kävin jonkun verran Ukissa Artoa (ja hänen kavereitaan) moikkaamassa ja Arto kävi jonkun verran Turussa. Nyt emme ole hetkeen ollut yhteyksissä, tietyistä syistä, mutta Arto on mielessä aina välillä. Ikävä on.

Joskus lähdimme myös pidemmälle reissulle Maarianhaminaan. Nyt emme ole moneen vuoteen menneet, ei viitsi viikon reissussa lähteä niin kauas.

Yksi lempi saaristani on Rauman saaristosta löytyvä Haminkari. Sielläkään emme ole useaan vuoteen käyneet. Ennen olimme siellä usein niin, että paikalla oli Suvin isä ja tämän vanhemmat omalla veneellään, pappani ja setäni heidän veneellään Marii :lla ja me omallamme. Myös muut paikalla käyneet olivat tuttuja ja koskaan ei ollut tylsää. Haminkarista löytyy kolme laituria, Rauman Seudun UrheiluKalastajien mökki, sauna ja grillipaikka.
Viimeksi olin Haminkarissa viikonlopun vuonna 2006. Silloin matkassa oli Suvi, ystävämme Pinja, Suvin pikkuveli Joni ja Suvin isä.
Ajattelin ensi kesänä ylipuhua isäni jos lähtisimme taas Haminkariin. 

Minä ja siskonpoikani Haminkarissa, 2006

Toinen lempisaareni on Ahvensaari. Ahvensaaresta löytyy vanha kalkkikaivos johon pääsee kulkemaan. Täältä löytyy myös kivoja maisemia tälläiselle wannabe-valokuvaajalle. ;)
En Ahvensaaresta osaa hirveästi kertoa, viimeksi kävin siellä(kin) v. 2006.

2006

2006

isäni, 2006

Veneily on jotain, mitä haluan jatkaa lasten kanssa. Yhtäkään kesää ei ole, etten olisi reissussa ollut. Myös lapset ovat saaneet osansa, Eetu oli 7kk vanha kun oli ensimmäisen kerran reissussa, Jerry reilu 4kk ja Erin 4kk. Joka vuosi odotamme kaikki innolla venereissua. Mikään ei ole rentouttavampaa kuin kuunnella meren ääniä, katsoa aaltojen pauhaamista rantaan, olla vaan. ♥

Eetu ensimmäistä kertaa matkassa, 2008

Jerry ekaa kertaa, 2009

Erinin eka reissu, 2010

Eetu, 2011

Erin 2011

Jerry, 2011

2011

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

Muistakaa ystäviänne myös vuoden muina päivinä!

Eilinen..

Eilen oli taas lasten harjoitukset. Viime viikolla ei päästy kun Jukka oli iltavuorossa, mutta eilen oltiin taas. Kaikki kolme oli vähän villillä tuulella, Jukka otti Jerryn viiden minuutin jälkeen ja meni ulkopuolelle. Erin ja Eetu oli ehtinyt villiintyä kuitenkin jo ja melkein koko ajan juoksi ympäri huonetta. Onneksi noin pienten ryhmässä se annetaan anteeksi. Jaksoi Eetu parin laulun ajan keskittyä ja tanssia, Erin rauhoittui yhden kappaleen ajaksi, juuri sen missä lapset saavat valita soittimet ja soittaa jonkun laulun mukana. Erin ei tosin koskaan osaa valita minkä kanssa soittaa, eilenkin toi mulle marakassit, meidän äitille rytmimunat ja yritti vielä tunkea triangelinkin mun käteen. Kun soittimet kerättiin pois, neiti suuttui kun yksi pikkuinen Elsa-tyttö ei suostunut antamaan marakassia Erinille, että neiti olisi voinut viedä sen laatikkoon.
Harkkojen jälkeen lapsille jaettiin ystävänpäivän kunniaksi pullat ja pillimehut. Jeryrkin sai vaikkei osallistunut harkkoihin kuin alussa.

Ilta menikin sitten hömppäsarjojen ja Twiningsin four red fruits -teen (hämäävä nimi kun maku tulee neljästä marjasta: kirsikasta, vadelmasta, mansikasta ja punaherukasta) seurassa.
Olin jo odotellut, että Kolme miestä ja tyttö -niminen sarja alkaa ja oli odottamisen arvoinen sarja jo ensimmäisestä jaksosta lähtien.
Zooey Deschanel on kyllä aivan huippu näyttelijä, ihastuin jo Muuttohaluton poikamies -elokuvassa Zooeyyn. Muita Zooeyn elokuvia ovat mm. Elf, Yes man, Linnunradan käsikirja liftareille...

KUVA TÄÄLTÄ

Löysin illalla myös Rudin blogista kivan linkin o.b -tampoonin sivuille. Kirjoitat nimesi laatikkoon ja alkaa laulu sun nimelläsi. Mun nimeä ei kuulunut, mutta vaikea se onkin lausua englantilaisittain. Mutta muuten oli kiva biisi ja pientä romantiikkaa iltaan vaikka onkin mainoskampanja. Sai se silti hymyn huulille, varsinkin tuo kohta missä oli ruusun terälehdistä kirjoitettu mun nimi rantahiekkaan. Jos joskus joku oikeasti tekisi sen mulle. Sitä odotellessa... :)

KUVAT SIITÄ LAULUSTA

"Se hymyilee vaikka siihen sattuu"

Viime kesäisen keskenmenon jälkeen ollaan Jukan kanssa yritetty vauvaa, nyt reilu puoli vuotta. Joka kerta kun Japani alkaa liputtamaan (rättipäivät alkaa), se on iso kolaus. Oon itku kurkussa ja olo että vika on mussa. Juu, tiedän, mulla on kolme tervettä lasta ja olen onnellinen jokaisesta. Silti syliin mahtuu vielä lapsia ja ollaan toivottu Jukan kanssa yhteistä.
Keskenmenon jälkeen sain kohtuun tulehduksen joka hoidettiin kahdella tosi vahvalla antibiootilla. Jälkitarkastus näytti että kaikki on ok kohdussa ja tulehdus lähtenyt. Silti koskaan ei voi tietää onko se jotenkin vaikuttanut mihinkään.

Tässä on muutama päivä ollut aika rankkaa, mieli heitellyt mihin sattuu ja olen itkeskellyt vähän kaiken takia, mm. aikaisemmin mainitun takia. Ja tänään sain kuulla, että eräs läheinen pariskunta odottaa vauvaa. Olen tietenkin onnellinen heidän puolestaan, mutta olen itkeskellyt tässä jo monta tuntia. Mielessä pyörii kysymykset: Miks ne mutta ei me? Miksi näin nopeasti? (eivät ole kauaa yrittäneet, vähemmän aikaa kuin me) Onko mussa vikaa? Koska me saadaan vauva?

Onko pakko peittää pettymys kun nähdään tää pariskunta taas?

Paleltaa ja jalkaa painaa

Aamusta taas Jukka antoi mun nukkua hieman pidempään ja aamupalan ja aamukahvin jälkeen lähdettiin kävelemään. Tai siis, lapset käytti meitä vetokoirina ja matkusti mukavasti pulkissa.
Tunnin kävelylenkin jälkeen tultiin kotiin paistamaan lettuja. Lapset söi niitä ihan hulluna, en ehtinyt paistamaan tarpeeksi nopeasti. Herkuttelu hetken jälkeen puettiin taas arktiset varusteet päälle ja lähdettiin Emmin ja Antin kanssa Skanssiin päin kävelemään. Erin nukahti kymmenen minuutin kävelyn jälkeen rattaisiin. Antti taas ei suostunut nukahtamaan vaikka oli ihan väsy.
Skanssissa juotiin kahvit rauhassa ja Jerry tapansa mukaan yritti naurattaa kaikkia vastaan tulevia.
Annoin molemmille pojille aurot ja he sai itse kaupasta valita mitä halusivat ostaa. Eetu osti pillitikkarin ja Jerry halusi muumi-pastilleja. Kun lähdettiin kävelemään kotiin päin, Jerry, äidin pieni jääräpää halusi syödä karkkeja eikä suostunut laittamaan hanskoja käteen. Kyllä luovutti sitten parin minuutin jälkeen, en tiedä vaikuttiko mun jatkuva kysely vai pirun kylmä tuuli, pääasia että laittoi hanskat käteen.
Meinas kyllä matkalla usko ja toivo loppua, pakkanen tietenkin kiristy ja oli kylmä vastatuuli. Hyvä ettei naama jähmettynyt yhteen ilmeeseen. Kommandopipo olis ollut aika jees.
Salen kohdalla luovutettiin lasten kanssa ja hypättiin bussiin.

Kotona keitettiin äkkiä kahvia ja lapsille lämmitettiin kaakaot. Nautittiin meidän lämpöisistä ja katseltiin Helinä Keijua. Erinillä oli ilmeisesti joku läheisyyden kaipuu kun halusi koko ajan istua sylissä ja halaili.
Tänään piti siivota, mutta päätettiin siirtää huomiselle, tänään vaan nautittiin toistemme seurasta.

Eetukin ilmoitti tänään että  "äiti, aikuisena mä etsin naisen, asun sen kanssa ja se synnyttää paljon vauvoja". Kysyin sitten, että kai menee naimisiin ja Eetu totes että ei, he vaan asuu sitten yhdessä. Naurahdin vaan, että selvä.

Huomiselle  ei olla suunniteltu mitään ihmeellistä, siivoilua vaan.

Tänään selvis ketä Jerry tarkoittaa kun sanoo "Maja-täti". Emmi-tätiähän se.
Hassuja noi lasten antamat lempinimet. Erin kutsuu meidän äitiä mimmiksi. Osaa hän mummikin sanoa, mutta joka kerta sanoo mimmi.
Siskonpoikani kutsui mua aikanaan Mammutiksi. Ei mun koon takia, vaan koska ei osannut sanoa Maiju-täti.
Erin kutsuu Jerryä vauvaksi.
Serkkuni kutsui äitiäni Tepa-tädin sijaan Pupatiksi.
Jerryn mielestä Antti ei ole vain Antti, vaan Maja-tädin Antti.
Onhan noita, mutta ei tähän aikaan pää oikein toimi..

Life doesn't have to be perfect to be wonderful

Tänään ollut hyvä päivä.
Aamulla Jukka antoi mun nukkua pitkään. No, kiitos Eevan kirouksen, heräsin kuitenkin suht aikaisin. Tää on just se viikko kuukaudesta kun ärsyttää olla nainen.
Jukka puki lapset ja lähti pihalle, joten sain rauhassa nauttia aamupalan ja aamukahvin ♥ Luksusta.
Tän jälkeen mä kävin vaihtamassa vaatteet ja painuin pihalle myös. Puolitoista tuntia viihdyttiin ulkona ja käytiin kaupassa samalla hakemassa vähän maitoa ja leipää lisää.

Erin pieni nukahti pulkkaan, joten pääsikin päikkäreille heti kun tultiin sisään.
Aika pian Lana saapu meille ja Jukka lähti töihin. Höpistiin niitä näitä. Olisin Lanalle halunnut tarjota kakkua, mutta oli käynyt hammaslääkärissä poistattamassa viisauden hampaan joten...

Miikka saapu neljän aikoihin meille ja sainkin sitten syöttää pikkuvelejn täyteen ensin ruokaa ja sitten kakkua. Heh. Lana lähti aika pian, Miikka viipy meillä kahdeksaan asti seurana.

Lasten kanssa taiteiltiin myös.Pari pientä viivaa Erin ehti seinäänkin taiteilemaan kun katse vältti, mutta ei se mitään. Onneksi taikasienellä lähtee pois.

meidän yhteinen taideteos.

Eetun taideteos

Erinin lopputulos

Jerryn piirros, esittää kuulemma vanukasta

Tuollaisilla pienillä asioilla ollut iso vaikutus muhun tänään. Olo on ollut paljon parempi kuin pari viime päivää. Huomenna lähdetään aamusta taas kävelemään, jos tällä kertaa nappaisi muutaman kuvankin..

Sometimes tears can express feelings easier than words

Viikonloppu meni sitten, aika nopeasti kun oli tekemistä aika paljon.
Kävin vähän kuvailemassa, mutta vaikka vaatteita oli monta kerrosta niin palelin, ei kauaa voinut olla. Meninkin sitten Miikkan luokse odottelemaan että Jukka herää ja päästään pakastinta hakemaan. Oli kiva viettää pikkuveljen kanssa laatuaikaa ♥

Sunnuntai menikin sitten leipoessa kaverille synttärikakkua. Synttärisankarin, neljän muun kaverin ja kummipojan piti sitä tulla syömään, mutta kukaan ei ilmaantunut. (Tänään sentään Antti, synttärisankari Pinja ja Antin äiti Emmi saapuivat maistamaan kakkua).
Piti myös Jessican kanssa olla leffailta sunnuntaina, mutta ei tullut mitään ilmoitusta.
Hieman harmitti kun kaikki peruuttivat ja osa ei edes ilmoittanut.

Eikä tänäänkään ole ollut paras päivä.
Tämä kuva kuvaa aika hyvin eilisen ja tän päivän fiiliksiä.

KUVA TÄÄLTÄ!

Omaa aikaa ♥

Lapset nukkuu kiltisti ja Jukka yövuorossa, on siis tilaisuus pitää hetki omaa aikaa.
Nauhoitettuja hömppäsarjoja telkkarista (Tyhjätaskut, Kellarin kunkku, Frendit, Will & Grace ja Miehen puolikkaat), Hot Love -nimistä vanilja-vadelma teetä, läppäri, viltti, kynttilöitä ja rennot kotivaatteet ♥ Ei voi olla ihanampaa laatu aikaa itseni kanssa, vielä kun olisi vähän vakosuklaata ja vaahtokylpy + rentouttavaa musiikkia niin ilta olis täydellinen. Tosin ensin tarttis saada kylpyamme, joten vaahtokylpy oli pakko jättää vaan haaveeks ja lämmin suihku sai korvata sen.

Päivän piristystä (muille)..

Ajattelin Erinin tän aamuisen tempauksen jälkeen piristää kaikkien muiden päivää kertomalla mitä temppuja meidän lapset on keksineet (tai siis niitä mitä muistan tähän hätään). Harmi ettei näistä tilanteista ole kuvaa.

*Eetu aikoinaan harrasti sitä, että otti vessaharjan ja loiskutti pöntöstä vettä ympäri vessaa. Se loppui kun laitettiin vessan oven eteen rattaat tms. Ja onneksi poju unohti sen pian.

*v. 2010 olin nukahtanut Erinin viereen päikkäreille ja kun pojat oli herännyt, Eetu oli ottanut syvän kulhon, laittanut pohjalle 3 muroa ja maitoa päälle (tuli reunojen yli). Ja Jerry oli loiskuttanut sitä maitoa ympäri keittiötä.

*Entisessä anoppilassa Eetu oli kiivennyt pöydälle, ottanut appiukon suurennuslasin, dipannut sen hunajaan ja imeskeli sitä kuin tikkaria.

*Tossa yksi aamu Erin oli mennyt kylppäriin, kastellut ensin koko lattian, ja sitten ottanut hammastahnan. Sitä löytyi neidin vaatteista, naamasta, hiuksista ja lasten sängystä.

*Viime talvena majailtiin avioeron jälkeen hetki meidän äitillä ja sillä aikaa kun kävin vessassa, Erin oli heittänyt varmaan litran verran multaa lattialle meidän äitin kukka ruukusta.

*Jerry otti kerran vaipan pois, kakkasi lastenhuoneen lattialle ja ajeli pikkuautolla päälle ja levitti pitkin lattioita.

*Tänään Eetu oli avannut yläkerran portin (ollaan kielletty avaamasta jos mä nukun mutta ilmeisesti unohti sen tänään) ja Erin oli kipittänyt keittiöön ja siirtänyt syöttötuolin hellan eteen. Meillä jäi eilen kastike hellalle ja neiti levitti sitä kun tulin alas. Kastiketta löyty seinistä, hellalta, tiskipöydältä, työtasolta, lattialta, kaappien ja laatikkojen ovista, jopa jääkaapin ovesta. (ks. kuva)

*Erin on kans tehnyt aikaisemmin samaa, mutta yleensä levittänyt kahvit, kahvin purut, roskat tai keksit yms. lattialle.

*Myös mun meikit, rasvat, siteet, tampoonit, yms on levitetty ympäri kämppää.

*Kerran Erin otti kakkavaipan pois ja levitti kakkaa sen verran että sitä oli n. puolentoista metrin säteellä jopa paikassa, oli neiti itseensäkin sotkenut sitä, tukasta varpaisiin.


* Toisenkin kerran Erin on ottanut kakkavaipan pois, Jerry astui vahingossa päälle ja käveli meidän korkeanukkaisen maton päälle ennen kuin huomasi asian.

Muuta ei tule tähän hätään mieleen. Nykyään meillä onkin aina vessan ovi kiinni (Erin vielä sen verran lyhyt että ei kunnolla saa ovea auki), yläkerran portti kiinni (ettei tavarat lennä ylhäältä alas ja ettei lapset mene alas ilman jompaa kumpaa meistä) ja keittiön ovi kiinni.
Erin on kyllä tehnyt kaikista eniten kaikkia noita tempauksia, harmi vaan kun en kaikkia muista.

Toivottavasti piristi edes jotenkin teidän päiväänne. Eikö sitä sanota että vahingonilo on paras ilo? :)