Ajattelin samalla yrittää kuitenkin sitä tupakoinnin lopettamista. Tää lähti siitä, että Jukka yritti alkuviikosta lopettaa, koska polttaa ihan älyttömiä määriä. No pari päivää meni tosi hyvin, ei kuulemma tehnyt edes mieli; oli ollut vaan tapa, oli pirteämpi, parempi hengittää (Jukalla kun on sekä krooninen- että rasitusastma niin toi tupakointi ei kovin hyvää tee). Noh, sitten se meni ensin pummaamaan meidän äitiltä tupakan, joka kuulemma maistu pahalta. Eipä se sitten tohon yhteen jäänyt, Jukka oli mun askista pari polttanut ja ostanutkin askin töihin. Siinä se sitten olikin, Jukka poltti taas.
Eilen tein päätöksen; mä näytän Jukalle, että pystyn lopettamaan. Kerrasta.
Oon kuitenkin polttanut jo melkein 11 vuotta, Jukka n. 5v. Mä näytän tolle miehelle, että mä pystyn lopettamaan vaikka yritän samaan aikaan
Niin ja siksi aloitan vasta maanantaina, kun mulla on joku omituinen tapa, että jos alotan jonkun noiden tyyppisen jutun, haluan aina aloittaa maanantaina. Kai se on, että helpompi seurata sitten viikkoja.
Huomenna aamu alkaa punnituksella ja tapojen muuttamisella. Mä tulen onnistumaan!
Lupaan päivitellä aina välillä, että miten nää sujuu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti