Kaunotar ja melkein hirviö

Otsikko on huumoria, mutta joskus tuntuu siltä.....

Tässä oon taas lähiaikoina kuvaillut Lanaa kun on miljoona ja yksi ideaa päässä. Jukka ei innostu mun "harrastuksesta", mutta mielellään on lasten kanssa mun ollessa kuvia räpsimässä. Viime keskiviikkona kävimme Uittamon rannalla (ja katseita saatiin, paikalla kun oli nuorisoa kaljoittelemassa). Musta on muutama kuva. Tuli sen verran pikainen lähtö, että lähdin tukka likaisena ja ilman mitään meikkiä, joten pysyinkin mieluummin poissa kuvista.
Eilen suunnattiin Tampereelle vanhaan tulitikkutehtaaseen. Yleensä meillä on niin, että kuvaan ensin Lanaa jonkin aikaa ja sitten Lana mua, aina saa poseerata miten haluaa - jos osaa. Tällä kertaa meillä oli mukana Lanan ystävä, joka on ammattimaisempi kuvaaja. Päivä menikin siinä, että asetteli Lanaa tiettyihin asentoihin ja pyysi tekemään sitä ja tätä - ja mä taustalta nappailin kuvia Lanasta. Musta ei koko reissun aikana tullut montaa kuvaa, Lanan kuvaamisessa kun meni rutkasti aikaa ja sitten jo lähdettiinkin. Lana nappasi pikaisesti pari kuvaa pihalla, mutta siihen se jäikin. Vaikken kameran edessä viihdykään, kieltämättä olisi ollut kiva saada itsestäkin kuvia ko. paikassa, varsinkin kun olin käyttänyt aikaa laittautumiseenkin. Ehkä täytyy joskus suunnistaa sinne taas - jos vaikka saisi aikaiseksi. Tuskin.
Paikkana oli kolkon kaunis. Kaikki graffitit, tyhjyys, aavemainen ilmapiiri, hieman jo sortuneet seinät, laho ja rikkinäinen katto...
Tässä kuitenkin muutama mun nappaama kuva:

Maratonvierailut ja -ajelu

Oltiin viikonloppuna vähän kyläilemässä. Kun Erin ja Jerry olivat lähteneet isälleen, pakattiin Jukan kanssa Eetu, Sofia ja tavarat autoon ja lähdettiin matkaan. Suunnattiin ensimmäisenä Kuruun Jukan isän ja tämän naisystävän luokse, jossa yövyimme ekan yön. Lähtö vähän viivästyi ja oltiin perillä vasta illalla. Sofia pääsi ensimmäisen kerran katsomaan vaariaan. Taisi olla ihastus molemmin puolista, ainakin katseista päätellen.
Lauantaina ruuan jälkeen lähdettiin jatkamaan matkaa takaisin päin ja suunnattiin Ylöjärvelle Mikan, Nasun ja Tarun luokse kahville.
Jukka pääsi käymään saunassa ja Nasu ja Taru saivat viettää aikaa kummityttönsä kanssa pari tuntia ennen kuin matka jatkui.

Tästä seuraavaksi mentiin Jukan isoveljen luokse Tampereelle. Eetu oli odottanut tätä kyläilyä aamusta asti kun tiesi pääsevänsä leikkimään Emilin kanssa. Pojat innostuivat pelaamaan Wii:llä Mario Kart'ia. Eetu oli vähän harmistunut kun piti lähteä.

Tampereelta matkattiin Tottijärvelle yöksi. Eetu sai kokeilla biljardia ja Minecraft peliä ja me pelattiin biljardia Jukan pikkuveljien ja näiden kavereiden kanssa. Onneksi Sofialla on hyvät unenlahjat ja on tottunut nukkumaan metelissä joten meidän pelaaminen ja juttelu ei neidin unia häirinnyt. En kyllä muistamut kuinka kivaa on pelata biljardia ja nyt haaveillaan Jukan kanssa, että joskus saisimme omakotitalon ja sinne biljardipöydän ja karaokelaitteet.
Aamulla Jukan äiti pääsi höpöttelemään Sofialle ekaa kertaa. Taisi hänkin ihastua kun ei malttanut neitiä jättää hetkeksikään yksin.

Kahden aikoihin suunnattiin naapuriin kahville. Eetu pääsi leikkimään naapurintytön kanssa ja kun oltiin lähdössä, kyseli että kai tullaan uudelleen.
Tästä vielä suunnattiin Sastamalaan Ninan ja Pertsan luokse. Saatiin syödä samalla kun Nina oli lämmittänyt meille lihasoppaa. Voisin Ninan palkata meille tekemään ruokaa kun onnistuu aina tekemään hyvää ruokaa, parempaa kuin minä.
Sastamalasta lähdettiin ajelemaan kohti Paimiota hakemaan Erin ja Jerry ja tämän jälkeen suunnattiin kotiin.
Kilometrejä tuli ihan kiitettävästi ja harmitti kun ei joka paikassa ehtinyt kauaa olemaan ja osan luokse ei ehditty ollenkaan. Puhuttiin Jukan kanssa, että pakko alkaa ainakin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa käymään Tampereella päin, ehkei sitten tarvitsisi mahduttaa yhteen viikonloppuun niin montaa kyläilyä.

Tuli kyllä taas kaipuu muuttaa Tampereen lähistölle. Jukkakin on taas alkanut vähän puhua muutosta ja työpaikkakin olisi tiedossa jos sinne päädytään. Silti muutto olisi mulle tosi iso askel. Kaikki on täällä, mun ystävät, perhe, muistot.. Nokialla asuu yksi henkilö jonka tunsin jo ennen kuin tutustuin Jukkaan, mutta tämän henkilön kanssa emme ole olleet paljon tekemisissä. Kaikki muut onkin sitten sellaisia joihin olen Jukan kautta tutustunut. Saisinko mä uusia ystäviä kuinka helpolla kun oon ujo?  Tietenkin Nokialta pääsee Turkuun ihan samalla tavalla kun päästään täältä sinne, mutta nytkin on välillä pitkiä taukoja käyntien välillä.
Jukka kaipaa Nokialle. Vaikkei myönnä sitä, sen huomaa. Puhuu muutosta ja työpaikasta ja muistelee vanhoja. Myös äänensävy on sellainen.
Ei tässä kyllä vielä mietitä mitään muuttoja, Jukalla on suht uusi työpaikka ja vaikka tää asunto on nyt jo hieman ahdas, ollaan puhuttu että vuoden päästä aletaan miettimään muuttoa isompaan.
Nokia vai Turku, vai kenties joku muu kaupunki? Sen näkee sitten mihin päädytään. Nokialle lähtisin samalla sekunnilla jos vain saisin kaikki rakkaat ihmiset pakattua mukaan.