sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Täällä taas.

Taukoa taas ollut. Tätä se kesä aika on, tulee oltua koneella paljon vähemmän. Puhelimella pyörin netissä hieman pihalla istuskellessa, blogin kirjoittaminen on vain niin hidasta, että sen tekee mieluummin koneella. Ikävä tosi asia on vain, että iltaisin tuo karvaisempi osapuoli valtaa tietokoneen ja mä jumitan telkkaria, pyörin puhelimella netissä tai askartelen.

Oon innostunut laittamaan pihoja kuntoon pikkuhiljaa. Tuskin asutaan tässä kuin vuosi, mutta on kivempi olla lastenkin kanssa takapihalla kun on hieman kukkia yms. Lapset on innostuneet hyörimään naapurin puolella katsomassa kahta koiraa. Välillä saa vain komennella ettei toisten asuntoihin mennä sisälle ja varmasti välillä naapurin haluaisivat aitojen sisällä olla keskenäänkin, mutta ymmärtääkö meidän lapsoset sen? Ehei, heti livahdetaan sinne kun silmä välttää. Naapureiden kanssa jo höpistiin, että tehtäisiin tuohon takapihojen loppuosaan yhteinen aita ja molemmille portit niin koiratkin saavat rauhassa temmeltää lasten kanssa siinä, lapset kun rakastavat eläimiä ja kuulemma Hilma ja Hani rakastavat lapsia aivan yhtä paljon.

Askarteluun oon hurahtanut ihan täysin, päässä pyörii miljoona asiaa. On ideoita mitä teen pihalle, sisälle ja lahjaksi. Kovin hitaasti vain pääsen tekemään kun ei ole ollut materiaaleja. Toistaiseksi olen tehnyt Lanalle lahjaksi "kukkakengän". Kävin penkomassa korkokengän äitin kaapin pohjilta, maalasin sen akryylimaaleilla. Maalin kuivuttua käsittelin kengän spray-lakalla ja sen kuivuttua istutin kukat. Näitä taidan tehdä muutaman lisää ja omallekin pihalle yhden.
Eilen oli lapsilla viimeinen esiintyminen ennen kesätaukoa, joten askartelin ohjaajille (meidän äidille ja Eetun ohjaajalle Nooralle) karkkikukat ja lapset saivat taiteilla kortit.

Kamera on ollut ahkerassa käytössä taas; lapsista ja kasveista tulee otettua paljon kuvia ja kamera kulkee lähes joka paikassa taas mukana (kiitos uuden tilavamman laukkuni johon mahtuu lompakon ja kameran lisäksi myös Sofian vaipat). Lanan kanssa käytiin taas kuvaamassa tuossa reilu viikko sitten. Tulipahan taas todettua, että mun paikkani on kameran takana, ei edessä. En ollut kovinkaan moneen omaan kuvaani tyytyväinen, Lanasta taas tuli upeita kuvia. Nainen kyllä muutenkin näyttää mallilta. Taas on miljoona ideaa päässä, vielä kun oikea aika ja ilma löytyy niin se on taas menoa. Ehkä jo ensi viikolla? Tällä kertaa mä aion pysyä visusti kameran takana.

Tänään sai huomata kuinka paljon iloa lapset saavat väritetystä paperinpalasta, joka on päällystetty kontaktimuovilla ja laitettu teipinpalanen taakse. Niin kuin olen tainnut mainita, Super Mario on meillä nyt in. No siitä saatiinkin idea tehdä lapsille viikset. Ja tadaa, ilo oli ylimmillään kun he saivat leikkiä Mario ja Luigia ja viiksekästä prinsessaa?
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti